Smooth collie - Sileäkarvainen Collie

smooth collie 1915

The early history of the Smooth Collie is largely a matter of speculation. The most common view of the breed is that they are descended from a population of old Brittish shepherds' dogs, with some new blood added along the way.

The original collie looked a lot like a modern bordercollie, the legs were shorter, scull wider and head shorter. As a working dog the demands were more on the physical and mental side -dogs needed to be able to work in demanding conditions.

The modern history of both the Smooth and Rough Collie began in the reign of Queen Victoria, who became interested in the shepherds' dogs. With the Queen's interest, it became fashionable to own Collies. Thus began collie's transformation from working farm dog to the breeds that we know today.

The first breed standards were made 1881. The standard was similar to both rough and smooths, except the coat length.The First World War made breeding very difficult. There wasn't enough food and many dogs had to be put down. After the war some of world famous breeders started with the breed. Again Second World War distroyed many kennels and there were only handful of dogs left. A few relentless breeders managed to save the breed.

The first smooth -Glennfield's Gordiet Girl- came to Finland 1976.

BREED STANDARD (UK)
__________________________________________________________________________________________________

Lyhytkarvaisen collien alkuperä on melkoisesti hämärän peitossa. Todennäköisesti collie on kuitenkin syntynyt vanhoista brittiläisistä paimenkoirista, joihin on todennäköisesti jossain vaiheessa sekoittunut muualta tullutta verta.

Viime vuosisatoina skotlantilaiset paimenet vaikuttivat eniten collieiden kehitykseen, sekä luonteeseen että ulkonäköön. Alkuperäinen collie muistutti ulkonäöltään paljon nykyistä bordercollieta, sen raajat olivat matalammat, kallo leveämpi ja pää lyhyempi. Lammaskoirille asetettuja vaatimuksia olivat esimerkiksi työkykyisyys ja -halu, oppimiskyky ja tottelevaisuus sekä vaikeisiin sääolosuhteisiin sopeutuminen. Koiran oli oltava myös erittäin kestävä ja tarvittaessa ketterä.

Alkuperäisiin piha- ja paimenkoirina toimineisiin collieihin ei juurikaan kiinnitetty huomiota. Käännekohta rodun kehityksessä tapahtui 1800-luvulla, kun kuningatar Viktoria kiinnostui rodusta. Kuninkaallisen kiinnostuksen seurauksena rotu tuli muotiin ja yleistyi. Prinsessa Viktorian tullessa kuningattareksi vuonna 1837 hänellä oli useita pitkä- ja lyhytkarvaisia collieita, joita käytettiin sekä paimenina että seurakoirina. Tunnetuimpia kuningattaren koirista oli Gipsy, joka oli pikimusta lukuun ottamatta varpaiden kärkiä, jotka olivat valkoiset. Lyhytkarvaisista tunnetuin oli uros Sharp, joka oli kuningattaren kumppani 15 vuoden ajan ja sen haudalla on Windsorin puistossa on muistopatsas.

Suurin osa tuon ajan koirista oli lyhytkarvaisia, tai ainakin ne näyttivät siltä. Siihen aikaan oli tavallista, että myös pitkäkarvaiset koirat kerittiin samaan aikaan lampaiden kanssa. Näyttelytoiminta alkoi Britanniassa 1800-luvun puolivälin jälkeen, jolloin myös monesta rodusta alkoi kehittyä nopeasti kaksi eri linjaa, näyttelykoirat ja käyttökoirat. Väitetään, että collien värin parantamiseksi jalostuksessa käytettiin irlannin- ja gordoninsetteriä. Pään muodon aikaansaamiseksi rotuun risteytettiin mahdollisesti myös venäjänvinttikoiraa.

Englannin kennelklubin rotukirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1874 ja siinä on rekisteröitynä 78 lammaskoiraa ja scotch-colleyta, joista kuusi oli töpöhäntäisiä. Vuonna 1895 collie oli Englannin rekisteröintilistan kärjessä. Ensimmäisen rotumääritelmän collielle tekivät Mr. Shirley ja W.W. Thomson vuonna 1881. Rodun nimeksi muutettiin pitkä- ja lyhytkarvainen collie vuonna 1885. Rotumääritelmät olivat samanlaiset molemmille turkinlaatua lukuun ottamatta.

Ensimmäinen maailmansota vaikeutti jalostustyötä suuresti: ruuasta oli pulaa ja koiria oli lopetettava. Sodan jälkeen kasvattajille koittivat paremmat ajat, ja monet maailmankuulut kasvattajat aloittivat toimintansa. Toinen maailmansota aiheutti monen colliekennelin tuhon, ja sodan jälkeen koiria oli jäljellä enää kourallinen. Muutaman kasvattajan ahkera jalostustyö kuitenkin pelasti rodun.

Ensimmäinen lyhytkarvainen collie -Glennfield's Gordiet Girl- tuli Suomeen vuonna 1976.


LISÄÄ RODUSTA


ROTUMÄÄRITELMÄ